Viimeisiä silmäyksiä

 

Muuttoon on enää viikko aikaa ja minä kyynel silmäkulmassa katson tuttuja nurkkiani ja tavaroitani. Osasta niistä joudun luopumaan, mutta osa seuraa uskollisesti perässä hamaan hautaan saakka.

Olen niin muutosvastarintainen, että tuntuu ihan fyysisesti pahalta vaihtaa elinympäristöä ja jättää tutut paikat taakseen, mutta ei sitä voi jäädä menneeseen kieriskelemäänkin.

Tämän kirjahyllyn pelastin kirpputorilta vuosia sitten ja se olikin ensimmäisiä huonekaluja, jonka ostin omilla rahoillani.

Sen menneisyys on synkkä. Tämä, oikeastaan yksi kolmen kirjahyllyn sarjaan kuuluneista kirjahyllyn osista, oli aikaisemmin sellaisen miehen omistuksessa, joka sittemmin menetti väkivaltaisesti henkensä.

Ehkäpä tämän onkin siis jo aika löytää uusi koti itselleen.

 Tämä arkku on yksi rakkaimmista aarteistani.
Pelastin sen neljä vuotta sitten silkalta kaatopaikkakohtalolta ja hiomalla/vahaamalla sain siitä entistä ehomman.

 

En voi käsittää miten joku voi edes kuvitella heittävänsä tällaisen kauniin arkkuvanhuksen roskiin. Tämä on taidokasta käsityötä ja muistaakseni sen sisällä oli sanomalehtiä, joiden vuosiluvut veivät jonnekin 40-50 luvun vaihteeseen.

 Arkku on koottu puunauloin ja kaikista liitoksista näkee, että tekijä ei ole ollut mikään ensikertalainen. Iso ja lohmohan tämä on, mutta silti vakuutan, että se tulee vastaisuudessakin löytämään paikkansa minun kodistani, vei se tilaa sitten kuinka paljon tahansa.

 

Siellä on minun kulahtanut parvekkeeni. :( Ja lumiset ihanat kanervani.

Käpypalmu tuo hieman eksotiikkaa suomalaisen talvimaiseman keskelle.

 

 Keksin viimekesänä, että jokaisella hienolla ja katu-uskottavalla ihmisellä on oltava oma viinivarasto. Rakastan viinejä, mutta minä olen niin huono juomaan alkoholia, ettei nämä pullot koe kavalaa tyhjenemistä todennäköisesti vielä aikoihin.

Tuo ihana kaunis kuohuviini, jonka kyljessä on ruusu, ostettiin minun ja mieheni kuukauspäivää varten.....heinäkuussa.

 Punainen sohva on ollut ongelma siitä asti, kun se pirttiin kannettiin. Toivoin olohuoneeseen hieman väriä, koska olin lopen kyllästynyt beige/musta/harmaaseen ulkoasuun. Olin innoissani, kun löysin huutonetistä edullisesti punaisen, hyvän sohvan (Askon mallistoa), mutta sitten alkoi ongelmat...miten ihmeessä sulautan punaisen sohvan kaikkiin muihin tekstiileihin? Ensimmäinen yritelmä oli seinäraanu. Omalla tavallaan tämä on mukavan perinteinen ja kotoisa.

 

 Anttila ja halvat kattovalaisimet.Muistaakseni tämä yksilö maksoi alle 30e
Kyllä tämän valossa kukkia olohuoneessa kastelee. ;)

Partyliten  kynttiläsomisteita löytyy aivan varmasti jokaisesta kodista. JOS väität, ettei löydy, niin veikkaan, että jossain laatikon pohjalla on kaikesta huolimatta yksi lahjaksi saatu tuikkualunen, jota et moisen firman tuotteeksi ole mieltänyt.
Tämä antaa ihanan tunnelman pimeinä talvi-iltoina.

Jonkinasteinen somiste kai tämäkin? Ainakin Soma. Rose päivänokosilla aurinkoläikässä.

Tunnelmaa

 

 Ikeaa ja kirpputorilöytöjä rinta rinnan. 

Pallon muotoinen lamppu on siis ikean mallistoa ja pyöreä tuikkukippo kirpparilöytö.

Valaisin antaa juuri sopivan valon televisiohetkiin.

Suomi on kirpputorien luvattu maa. Onko sellaista paikkakuntaa, jossa ei olisi edes yhtä pientä kirpputoria? 

Olen aktiivinen kirpparishoppailija ja ennen joulua löysin tällaisen ihanuuden 4e. 

Pieni rukki, joka toimii ihan oikeasti.  

Pyydän anteeksi huonoja kuvia. Hämärässä ei oikein valotus toimi ja tietokoneongelmien takia ei ole juuri nyt photoshoppiakaan käytössä, mutta tämä on niin kaunis ilmestys, että oikeastaan ihan sama miten sen kuvaa, niin aina se vaan on ihana. 

Tarjoustalosta ostin syksyllä puisen lyhdyn. Harmi kyllä nämä ei vaan kerta kaikkiaan kestä ulkoilman kosteutta ja tämänkin pintaan oli alkanut ilmestyä pieniä homepilkkuja, ennen kuin tajusin pelastaa sen sisään. Maalia ja pilkut piiloon. Toinen lyhty odottaa uusintamaalausta askartelupöydän kulmalla. (oikeasti se siis odottaa vain tekijän inspiraatiota)Tuo limen värinen tabletti lyhdyn alla on myöskin tarjoustalosta. 

Tiffanylamppu on löytö jäämistöstä.

Astiahaaveita...

Runo on Heini Riitahuhdan Arabialle suunnittelema koristekuvio. Tämän sarjan astioita haluaisin alkaa keräilemään. Hinta vaan on pöyristyttävä, kuten arabian laadukkailla astioilla muutenkin. Haluaisin astioilta kauneutta ja samalla ajattomuutta. Tiedä sitten, uskaltaisiko tämän hintaluokan astioita arkena paljon käyttää.

Toinen unelma on Sara la Fountainin lotus astiasarja. Tässä astiasarjassa on niin kaunis muotokieli ja värit. Tietenkin limenä minulle!

Tämä Pentikin Sara kuosi astioissa on niin ihanan kodikas. Tätä olen kuolannut monet kerrat ikkunaostoksilla, mutta vielä en ole raaskinut tuhlata. Pitäisi ehkä jossain vaiheessa päättää, mitä astiasarjaa rupeaa keräämään.

 

Näitä kultakeramiikan ihania perinteisiä klassikkoastioita löysin kirpputorilta todella huokeaan hintaan viikko sitten. Neljä syvää lautasta ja neljä ruokalautasta, yhteensä 5e.

Tämä kuva ei kuitenkaan ole omani, vaan löydetty netistä.

Keittiössä...

Jatkan vielä hetken kopiointi linjalla.
Päätin siis siirtyä Vuodatuksesta tänne Bloggeriin, koska en vain kertakaikkiaan saanut sivuista mieleisiäni. Nämä sivut näyttää omilta jo ihan oletusulkoasullakin!
Toivotan siis lumista ja hyvin kylmää torstaiaamua. Kävin jo piipahtamassa hetken ulkona ja join aamukahvit kera munkin paikallisessa kahvilassa.

Kodin lämpöisin paikka on keittiö ja sen muistaa parhaiten talvisina päivinä, kun ulkona paukkuu pakkaset, eikä nenää tekisi mieli ulko-ovesta ulos edes laittaa.

Minun keittiötäni koristaa puinen laatikko, jonka sisään on rakennettu ruoan ja rakkauden täyteinen hempeä asetelma.

 

Nämä herttaiset ja kauniit puiset pikkuhevoset tarttuivat matkaan kirpputorilta ja kuuluvat ehdottomasti minun pieniin aarteisiini.

Keittiöni väri on limen ja vihreän eri sävyt. Olisitteko voineet kuvitella tilannetta, että olisin pystynyt kävelemään näiden ihanien mukien ohi? Muutamat höyryävät kahvikupilliset olen näistä juonut, mutta jotenkin ne sitten päätyi koristeeksi *ja sisällöstään päätellen myös pieniksi säilytyskupeiksi*.

Kylmää saanyt perhosorkidea. Onneksi uudet kukkanuput tekevät jo tuloaan, eikä kylmä vienyt sentään kaikkia kukkia. Tämä on kodissani ensimmäinen lajissaan. Sain sen mieheltäni lahjaksi. (romanttinen)

Syksymmällä sain ensin tietokirjan, josta opiskelin orkidean hoitoa ja myöhemmin isossa paperinivaskassa, matkasi meille yli -20c pakkasessa tämä kaunistus ikkunalautaa koristamaan. Kuva on otettu jokin aika sitten, mutta vakuutan, että se on vielä hengissä ;)

Kenellä ei olisi joka aamu hiuspinnit, hiusharja, hiuspompula tai kaikki kolme hukassa?

Niin oli meilläkin ennen, mutta kun sain seinähyllykön vihdoin maalattua ja kiinnitettyä seinään, löysi sen hyllyille tiensä myös musta/valkoinen kori.

Nyttemmin on siis mahdollista, että edes osittain tavarat on tallella. :)

Nautitaan kodin lämmöstä.

Koristelaatikko: Itse tehty.

Puuhevoset: Kirpputori.

Uusretromukit: S-ketju.

Orkidean suojaruukku: Tarjoustalo.

Musta/valkoinen kori: Tarjoustalo.

Minä...

Hei ja tervetuloa KotiKoloon!
Ajatus omasta sisustusblogista on pyörinyt päässä kauan. Olen aina rakastanut kaikkea ihanaa, pientä ja suloista, sekä värejä ja materiaaleja, joita voin ihailla omassa kodissani.
Sisustaminen on intohimoni, jota turhan usein rajoittaa raha. Olen opiskelija ja pienen pojan äiti, joten rahaa ei ylimääräisiä ole.
Silti ja kaikesta huolimatta liiankin usein löydän itseni hiplailemassa kirppareiden ja kauppojen sisustusesineitä, kiertelen nettikauppoja, tai vain lueskelen ihania sisustuslehtiä.
Nyt ilokseni olen päässyt oikein toden teolla tekemään unelmistani totta, kun tavarani muuttavat uuteen kotiin reilun viikon kuluttua ja muutan yhteen miesystäväni kanssa.
Täältä on turha etsiä kalliita trendikalusteita, tai omakotitalon remonttivinkkejä, mutta jos sinua kiinnostaa, miten pienellä rahalla yksi sisustamiseen hurahtanut äiti laittaa vuokrakolmiota OMAN mielensä mukaiseksi, niin olet tervetullut vieraakseni!
Omat mieltymykseni löytyy maalaisromantiikasta, luonnon materiaaleista, raikkaasta turkoosista, tai limen sävyistä, sekä selkeistä linjoista. Rakastan myös huonekalujen tuunaamista ja erityisen rakkaita onkin huonekalut, joita aika on patinoinut ja tehnyt niihin oman jälkensä.
Vielä tässä vaiheessa on tehtävä joskus kompromisseja ja haettava mieleisiä asioita sieltä, mistä ne omalle lompakolle parhaiten saa hankittua.

Tervetuloa katselemaan ja ihmettelemään.

Keskiviikko

Olen naistenlehtien suurkuluttaja. Olen tilannut niin Kotivinkkiä, Kodin Kuvalehteä, Kotiliettä,  kuin monia muitakin naistenlehtiä, mutta jotenkin ajan kanssa niihin aina kyllästyy. Kodin kuvalehti on siitä kiinnostava, että sivuilta löytyy muutakin kuin pelkkää sisustusasiaa, Kotivinkissäkin on omat hyvät puolensa, mutta sitten sattumalta tulin lukeneeksi Koti ja Keittiö lehteä siskollani ja olin myyty! Sen jälkeen ei paluuta ole ollut.
Tämän lehden sivuilta löytyy juuri sopiva annos hömppäilyä, eli haaveita, joihin voi uppoutua jalat villasukkien lämpöisessä, kädessä kuuma kahvikuppi.
Ihastuin tämän numeron viimeiseen "värikkääseen" kotiin. Asunnon nurkista löytyi esineitä ja asioita, joita toivoisin omastakin kodistani löytyvän.
On myös ihanaa tutustua erilaisiin koteihin ja kurkistaa toisenlaiseen elämään.
Siitäkö juontaa juurensa yksi haave. Pienen pieni.
Joskus olisi ihanaa muuttua näkymättömäksi ja käydä tutkimassa erilaisia ihmisten koteja. Minkälaisia sisustusratkaisuja siellä on, värejä ja tekstuureja. Minkälainen perhe tuon ikkunan taakse kätkeytyy?
Siihen asti kun tämä toive toteutuu, on vain tyydyttävä kurkistuksiin lehtien sivuilta.
Tämän kuukauden numero koahti vielä ostoskoriin ruokakaupassa, mutta ehkäpä jo ensi kuussa Koti ja keittiö tipahtaa suoraan eteisen lattialle.

Viikonloppua vietimme huonekaluliikkeissä.
Kävimme vihdoinkin hakemassa haaveilemani televisiotaso/vitriini/hyllykön Sotkasta meille. Mies pakersi koko sunnuntain kooten sitä pystyyn, mutta joutui luovuttamaan ja asensi ovet vasta seuraavana päivänä. Nyt se kuitenkin ON! Siellä se möllöttää uuden kodin olohuoneessa, vain mieheni seuranaan. Minä katselen täällä vanhassa kodissa edelleen tuota vanhaa (ajan patinoimaa) rötköä.
Sain sentään ostosreissulta JOTAIN tänne vanhaankin kotiin. Jyskistä tarttui matkaan tällaiset ihanat sohvatyynyt, jotka toivottavasti helpottaa punaisen sohvan sulautumista uuden olohuoneen värimaailmaan.
Muista tavaroista ja hankinnoista saan kuvat vasta, kun tämä sohva tyynyineen on matkannut uuteen kotiin.

Sitä odotellessa. Oikein ihanaa viikon jatkoa kaikille!